“Koiran elämä on liian lyhyt. Se onkin niiden ainoa huono puoli.” – A.Turnbull
On yhä paljon ihmisiä, jotka eivät täysin ymmärrä, miksi lemmikin menetystä surraan yhtä paljon
kuin läheistä ihmistä. Meille eläinten ystäville tämä on täysin ymmärrettävää, sillä lemmikit todella
ovat osa perhettämme. Lemmikit ovat tukena silloin, kun heitä eniten tarvitsemme; niin hyvinä kuin
huonoinakin hetkinä, aina häntäänsä heiluttaen. Yhdessä koemme seikkailuja, rentoudumme television
äärellä ja pidämme toisistamme huolta vuosien ajan.
Jossain vaiheessa koittaa väistämättä aika, jolloin lemmikin on siirryttävä vihreämmille nurmille.
Vaikka muistamme aina lämmöllä eläimiämme, sattuu heidän poismenonsa
uskomattoman paljon. Surua pahentaa entisestään se, jos kanssaihmisen suusta saa kuulla vähätteleviä
lausahduksia, kuten “se oli vain koira”. Kanssaihmisten kyvyttömyys ymmärtää suruprosessia saa surevan olon
usein vieläkin yksinäisemmäksi.
Laadimme tämän artikkelin tukemaan surun käsittelemistä. Toivottavasti saat siitä lohtua näinä vaikeina aikoina.
Miksi kipu lemmikin menettämisestä on niin suuri?
Lähes jokaisella omistajalla on lemmikkiinsä vahva ja ainutlaatuinen suhde – oli sitten kyseessä koira,
kissa, hevonen tai mikä tahansa muu eläin. Kaikkein vahvimpia suhteet ovat silloin, kun lemmikin elämä on
ollut pitkä ja se on ollut omistajansa rinnalla useita vuosia. Näin siitä on tullut osa jokapäiväistä rutiinia, eikä
elämää ilman lemmikkiä voi enää edes kuvitella.
Monelle eläin tarjoaa kumppanuutta ja mukavaa yhdessäoloa, patistaa liikkumaan ja saa aikaan hymyn
myös silloin, kun olo on muista syistä surullinen. On siis luonnollista, että mittaamattoman tärkeän
lemmikin menehtyessä sydän särkyy. Kipu voi tuntua ylitsepääsemättömältä ja se voi johtaa hyvinkin sekaviin tunteisiin.
Erityisen suuri muutos lemmikin poismenosta aiheutuu silloin, jos sillä on ollut tärkeä rooli arjessa esimerkiksi työ- tai
terapiaeläimenä. Tämän vuoksi on elintärkeää tiedostaa toimivat menetelmät surun käsittelyyn ja siitä ylitsepääsemiseen.
Vinkkejä lemmikin menetyksestä selviämiseen
Suru on hyvin yksilöllinen ja intiimi asia. Meillä jokaisella on oma tapamme sen käsittelyyn, ja siihen
vaikuttavat niin luonteenpiirteet, lemmikin menetyksen olosuhteet, yleinen elämäntilanne kuin monet muutkin seikat.
Joillakin ihmisillä suruprosessi kestää muutamia viikkoja tai kuukausia, toisilla vuosia.
Ei ole olemassa väärää tapaa käsitellä surua, vaan on täysin oikein surra juuri omien henkilökohtaisten
tarpeidensa mukaan. Muiden ihmisten sanomisten tai odotusten ei kannata antaa vaikuttaa omaan suruprosessiin. Alle olemme listanneet
joitakin vinkkejä, jotka voisivat olla avuksi surun käsittelyssä. Voit halutessasi tutustua niihin omassa
rauhassasi.
Hautajaisperinteen tarkoitus on kautta aikain ollut toimia tapana muistaa lähimmäisen elämää ja sanoa tälle
hyvästit. Sama koskee myös rakkaita lemmikkejä. On tärkeää, että löydät oikean, itsellesi sopivan tavan muistaa lemmikkiä
ja sanoa tälle viimeiset hyvästit. Monet haluavat tuhkata lemmikkinsä ja pitää ne lähellään kauniissa uurnassa, kun taas
toisille luontevampaa on hautaaminen ja lemmikin muistelu hautakiven äärellä. Voit myös kirjoittaa lemmikillesi kirjeen, tehdä hänestä muotokuvan tai teettää laadukkaan kuvaprintin tauluksi. Mikä tahansa ele, jonka avulla tiedostat rakkaan lemmikkisi poismenon, voi auttaa sinua surun käsittelyssä.
Kuten aiemmin mainitsimme, jokaisella meistä on yksilöllinen suruprosessi. Joillekin on tyypillistä yrittää estää
kipua ja pyrkiä tunnottomuuden tilaan, kun taas toiset murtuvat ja tarvitsevat aikaa toipua. Ei ole
olemassa mitään tiettyä oikeaa käsittelytapaa tai normia surun kestolle. Olethan siis kärsivällinen itsesi kanssa. Anna tunteiden päästä valloilleen aina kun siltä tuntuu.
Suru, hämmennys, yksinäisyys ja viha ovat kaikki yhtä hyväksyttäviä tunnetiloja. Älä häpeä tunteita
tai pyri jättämään niitä huomiotta. Surun ilmaiseminen on eheyttävää ja auttaa käsittelemään
menetystä.
Elämme nopeatempoisessa maailmassa, jossa päiviämme täyttävät pitkät tehtävälistat, työ,
kotiaskareet sekä ihmisten tapaaminen. Normaalioloissa kaikki tämä tuo päiviimme paljon kaivattua
sisältöä ja kokemuksia, mutta lemmikin menetyksestä masentuneena kaikki tämä saattaa vain tuntua
ylivoimaiselta.
Suuren menetyksen kokenut ihminen voi tuntea ärtymystä siitä, että muu maailma jatkaa
rullaamistaan normaalisti. Saatat jopa ärsyyntyä siitä, kun muut ilmaisevat onneaan tai kertovat hyviä
uutisia. Siksi olisikin tärkeää, että otat aikaa itseäsi varten ja annat tunteiden ilmaista itsensä
sellaisina, kuin ne luonnostaan ovat.
Jos vain mahdollista, ota muutama päivä vapaata töistä tai pyri ainakin vähentämään tehtävälistallasi
olevia velvollisuuksia. Tämä on suurten muutosten aikana hyväksi mielellesi.
Kipu saattaa olla erittäin tuskallista ja johtaa ruokahalun, unen, liikunnan, ihmissuhteiden ja työinnon
heikentymiseen, mutta surun läpi on vain puskettava. Syyllisyyden tunteet, ahdistuneisuus sekä
painajaiset ovat surun aikana ymmärrettäviä, mutta näiden haasteiden keskellä on entistäkin tärkeämpää pitää itsestään
hyvää huolta. Suru on mielelle rankkaa työtä, ja se vaikuttaa väistämättä myös kehoon. Pyri
löytämään tarvittava fyysinen energia itsestäsi huolehtimiseen ja surusta selviytymiseen.
Kuten moni muukin elämän asia, myös surun käsittely onnistuu parhaiten läheisten avustamana. Lemmikin
menehtymistä käsitellessä on suositeltavaa välttää ihmisiä, jotka ovat töykeitä tai joiden kommentit
aiheesta ovat vähätteleviä (esimerkiksi “se oli vain kissa, hanki toinen”).
Perheenjäsenkään ei välttämättä aina ole paras ymmärtämään, miltä meistä tuntuu, ja tällöin
tukea kannattaakin etsiä perheen ulkopuolelta. Jos tuttavapiiristäsi löytyy ihmisiä, jotka tuntuvat
ymmärtävän surusi tai ovat käyneet itse läpi samankaltaisen menetyksen, voi heidän kanssaan keskusteleminen olla
hyvä idea. Heiltä voit saada myös vinkkejä kuinka jatkaa eteenpäin, tai voit vain kuvailla heille parhaita muistojasi
lemmikistäsi ennen sen menehtymistä ja saada tukea asian käsittelemiseen.
Mikäli koet menetyksen jättäneen mielenterveyteesi syvemmän jäljen, voi myös terapeutin
tapaaminen olla tarpeen. Avun pyytäminen ei ole koskaan väärin silloin, kun elämä käy liian
raskaaksi. Voit myös pyrkiä etsimään netistä tai asuinpaikastasi tukiryhmiä, joissa muut käsittelevät
samoja tunteita. Et varmasti ole surusi kanssa yksin!
Jos sinulla on muita lemmikkejä, noudata niiden kanssa tavallista rutiiniasi. Myös muut lemmikkisi tuntevat taatusti
surua, ja tavallinen, tuttu rutiini voi olla niille rauhoittavaa. Voit myös ottaa käyttöön jonkin kokonaan
uuden rutiinin, jotta sinulla olisi muuta ajateltavaa pitkin päivää. Syö säännöllisesti, käy kävelyllä ja
mene nukkumaan tiettyyn aikaan joka ilta. Tuttu rutiini tuo elämään rakennetta, joka on avuksi
etenkin silloin, kun koko elämä tuntuu kääntyneen ylösalaisin.
Elämä ei pysähdy lemmikin menehtymiseen, vaikka se voi aluksi siltä tuntuakin. Töissä käyvää ei yleensä hellitä ylimääräisillä vapaapäivillä, ellei niitä
itse erikseen pyydä. Kuten aiemmin jo mainitsimme, on arjen hidastaminen ja tahdin rauhoittaminen menetyksen jälkeen tärkeää, mutta ihan kaikkia velvollisuuksia voi olla mahdotonta pysäyttää.
Muista siis yhä tehdä arjen välttämättömyydet ja viedä lapsesi kouluun, valmistaa lounasta, järjestää
hammaslääkärikäynnit ja käydä töissä, mutta pyri löytämään harmaan arjen yhteyteen jokin tapa, jonka avulla pystyt
rauhoittamaan mieltäsi. Voit kokeilla tähän tarkoitukseen esimerkiksi joogaa, meditaatiota, vaelluksia metsässä tai
kävelyjä veden äärellä.
Joillekkin rentoutuminen tarkoittaa intensiivisempiä aktiviteetteja, kuten juoksua, kuntosalikäyntejä
tai potkunyrkkeilyä. Pyri tuntemaan itsesi ja selvittämään juuri itsellesi sopivat tavat rauhoittua surun keskellä.
Internet voi olla yhtä aikaa sekä kauhea että upea paikka; tämä riippuu paljon myös sinusta sekä käyttämistäsi sivustoista.
Jos koet olevasi surusi kanssa yksin tai ympärilläsi olevat ihmiset eivät ymmärrä sinua, voit aina
kääntyä internetin puoleen. Yksinäisyyden edessä on toki kaikkein suositeltavinta hakea
ammattiapua, mutta jos tähän ei löydy keinoja tai intoa, voi vaihtoehto löytyä myös netistä.
Netin uumenista löytyy lukuisia tukiryhmiä, foorumeita, chattejä ja muita sivustoja, joista voit saada
apua lemmikin suremiseen. Kuolema on aina pelottava ja musertava asia, mutta toisaalta se tekee
elämästä arvokasta ja jopa hämmästyttävää. Loppujen lopuksi voimme vain arvostaa aikaa, jonka
saimme viettää meille rakkaan koiran, kissan, hevosen, hamsterin, kilpikonnan tai muun
eläimen kanssa.
Ole itsellesi armollinen ja anna tunteillesi tilaa. Kipu hellittää aina ajan myötä, ja ehkäpä
hankit vielä uuden lemmikin, jonka kanssa voit jatkaa edellisen lemmikkisi kanssa aloitettuja muistoja.
